Hyvinvoinnin suljetut tilat

Kokoontumisten rajoittamisen takia hankkeemme Hyvinvoinnin tilat kaikki toimipisteet suljettiin. Ennen sulkemista Hyvinvoinnin tilat ovat vakiintuneet tarjoamaan erilaista tekemistä, toimintaa ja kohtaamismahdollisuuksia alueen asukkaille Seinäjoella, Lappeenrannassa, Lapinjärvellä ja Helsingissä. Hyvinvoinnin tilojen toimintaan on osallistunut niin lähialueiden asukkaita, vapaaehtoistoimijoita, opiskelijoita kuin esimerkiksi työkokeilijoita.

Annalan huvila

Soppi Sammonlahti

Lapinjärven perinnetalkoot

Seinäjoen Kansalaiskampus

Tilojen ja toiminnan tavoite on yksinkertainen: lisätä osallistujien hyvinvointia kiinnostavan ja mielekkään toiminnan ja tekemisen myötä. Eri puolilla Suomea toiminta on muodostunut osallistujiensa näköiseksi ja mielenkiintoa heijastavaksi. Toiminta on ollut esimerkiksi matonkudontaa ja käsitöitä, viherkasvien istuttamista, kirjojen ääneen lukemista, autokyytejä etäällä oleville ikäihmisille tai kokoontumisia kokkaamaan yhdessä.

Matonkudontaa ja käsitöitä Lapinjärvellä

Viherkasvien hyvinvointivaikutus

Kokkaaminen lisää hyvinvointia Lappeenrannassa

Tässä artikkelissa pohdin, mitä tulee näkyviin tällaisesta matalan kynnyksen kansalaistoiminnasta, kun toiminnan perusta – fyysinen kokoontuminen hyvinvoinnin ja toiminnan äärelle – onkin estynyt. Kyselykierros hankkeen toimijoille on nostanut näkyviin sekä toimintaa, joka jatkuu tai mukautuu poikkeusoloissakin, että sellaista, joka on estynyt tai häiriötilassa. Artikkelissa kuvaan ja syvennän näitä alustavia huomioita:

Poikkeusoloissa toteutuu Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa esimerkiksi seuraavat toiminnot:

• Sellaiset Hyvinvoinnin tilojen toiminnat jatkuvat, joissa lähikontaktit sopivat myös poikkeustilanteeseen. Mutta poikkeustilanne on nostanut näkyviin elinkeinon harjoittamisen ja hanketoiminnan herkän rajapinnan. Joitakin tilanteita ja toimintoja on jouduttu pohtimaan uudestaan, kun poikkeustilanteessa ne ovatkin kilpailemassa paikallisen yritystoiminnan kanssa. Hankkeen osallistujalle tarjottu työtehtävä on saattanut kohdentua esimerkiksi apuun, joka poikkeustilanteessa onkin tärkeä myös yrittäjän tulonmuodostukselle.
• Erityisesti koulutusorganisaatiot Metropolia, LAB ja Seinäjoen kansalaisopisto ovat ketteriä siirtämään hyvinvointia vahvistavaa toimintaa verkkoon. Ne ovat laatineet tai laatimassa verkkokursseja, joilla vahvistetaan hyvinvointia. Kurssimuotoisuus on tuttu ja hyvä tapa luoda tavoitteellista toimintaa ja tarjota sitä hankkeen kohderyhmille myös poikkeusoloissa, ilman fyysistä kohtaamista. Koulutus on syvään juurtunutta oppilaitosten perustoimintaa, joka jatkuu poikkeusoloista huolimatta.
• Uusissa puitteissa syntyy nopeasti myös uusia toiminnan muotoja. Annalan huvilan Facebook-tapahtumassa Metropolian musiikin opiskelija Aliisa Heinilä sävelsi ja esitti laulun hänelle lähetetystä runosta. Toiminta on Annalan ja Metropolian jo vakiintuneen yhteistyön tulosta, eikä siihen Metropolian osalta kohdennettu hankerahoitusta.

Lähetä runo, saat laulun -tapahtuma Facebookissa

• Suunnittelu- ja kehittämistyö, verkostojen ylläpitäminen, julkaisutoiminta sekä hallinnolliset tehtävät ja kaikki näihin liittyvät tapaamiset siirtyvät verkkoon ilman mainittavia häiriöitä. Myös esimerkiksi 8.5.2020 Uusimaa-viikon tapahtuma Suomen suurin etäpäivä toteutettiin etäyhteyksillä, ja hankkeessa valmistellaan jo näihin osallistumista.

Suomen suurin etäpäivä Hyvinvoinnin tiloissa

Lähikontaktien rajoittaminen ja tilojen sulkeminen vaikuttaa hankkeessa erityisesti niihin asioihin, joissa kohtaamiset ovat tapahtuneet hankkeen tiloissa. Esimerkiksi seuraavat huomiot on tehty Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa keväällä 2020:

• Hennot osallisuuden säikeet ovat herkkiä myös katkeamisille. Esimerkiksi kaikki kuntouttava työtoiminta peruttiin, ja tätä kautta liittyminen hankkeen toimintaan ei onnistunut. Etäyhteyksille rakentuva toiminta ei kannattele kaikkia osallisuuden säikeitä, ja niiden vahvistamisen arvellaan vaativan paljon aikaa poikkeustilan päätyttyä.
• Kevyet visiitit alueen Hyvinvoinnin tiloissa eivät ole mahdollisia. Piipahtaminen verkkosivuilla ei korvaa yhteiseen tilaan astumista, viipyilyä, hienovaraista huomatuksi tulemista.
• Keveyttä, luovuutta ja leikkiä kannattelevat kohtaamiset  kehkeytyvät verkossa hitaasti, jos lainkaan.
• Yhteiseen toimintaan osallistuminen ei onnistu suljetuissa tiloissa, eikä verkon kautta mahdollinen toiminta tavoita kaikkia. Yhdessäolo ja osallistuminen on voimallinen kokemus, oli kyse sitten yhteisestä kokkauksesta, kukkasipuleiden istutuksesta tai vaikkapa takan lämmittämisestä kahvilan asiakkaille. Yhteiseen päämäärään tähtäävä toiminta ja oma kyvykkyys sen toteuttamisessa tuottaa merkityksellisyyden kokemuksia, joiden tuottaminen verkkovälitteisesti Hyvinvoinnin tilassa oli keväällä 2020 vasta hahmottumassa.
• Hanketyö ja sen tavoitteisiin pyrkiminen ei poikkeustilanteessa ole suoja lomautuksilta tai irtisanomisilta. Työsuhteet työnantajiin tulevat näkyviksi. Talouden kriisiytyminen tuottaa myös hanketyön tekijöille irtisanomisuhan, jos työnantaja joutuu laajemminkin irtisanomaan poikkeustilan takia työntekijöitä.

Jo alustavissa poikkeustilan havainnoissa huomio kiinnittyi toimintaa vakauttaviin käytänteisiin ja rakenteisiin, jotka normaalisti sujuvassa arjessa ovat ehkä itsestäänselvyyksiä ja siksi saattavat jäädä näkymättömiksi:

1. Taustoilla ja kytköksillä on suuri vaikutus. Hanke on aina osa jotakin isompaa kuvaa. Taitavassa toiminnan sopeuttamisessa, erityisesti poikkeustilanteessa, tunnistetaan uusia puolia näiden kytkösten kautta avautuvista mahdollisuuksista ja rajoituksista. Toisaalta hankkeessa voidaan tehdä  pieniä konkreettisia mikrotekoja, joilla on merkitystä myös isossa kuvassa ja taustaorganisaatiolle.
2. Hankkeen toiminta voi juurtua poikkeustilanteessakin osaksi sellaista perustoimintaa, jota muutenkin vakaasti toteutetaan, kuten oppilaitosten ketterät käänteet osoittavat. Hentojen, uusien osallisuuden säikeiden kannattelussa hanketyön innovatiiviset mahdollisuudet saattavat olla poikkeustilanteessa rajalliset mutta myös uusia osallisuuden tapoja voi nousta näkyviin.