Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:
Helsinki: Annalan huvila
Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
Seinäjoki: Kansalaiskampus (jatkossa Tammikampus)
Lapinjärvi: Perinnetalkoot
Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.
Hyvinvoinnin tilan perustukset
Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
Hyvinvoinnin tila ympäristössään
Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.
Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Hyvinvoinnin tiloissa yhdistyvät hankkeen visiot hyvinvointia tuottavasta ja avoimesta tilasta ja toiminnasta kunkin alueen, tilan ja taustaorganisaation tarpeisiin ja visioihin. Tiloja yhdistävät seuraavat periaatteet:
Tila tarjoaa toimintakykyä tukevaa ja hyvinvointia tuottavaa toimintaa.
Tilaan voi tulla ja toimintaan osallistua erilaisilla osallisuuden asteilla satunnaisesta käväisijästä ja tarkkailijasta toiminnan suunnittelijaan, toteuttajaan ja vastuun kantajaan.
Tila mahdollistaa osallistujalähtöistä ja osallistujiensa näköistä toimintaa.
Tiloissa toimitaan yhteisillä ja kaikkia osapuolia kunnioittavilla pelisäännöillä.
Hyvinvoinnin tilat -hanke (ESR) on jatkoa Lapinlahden vanhassa sairaalassa Osallistu Lapinlahden lähteellä (ESR) -hankkeessa aloitetulle kehittämistyölle (Tawast & Unkari-Virtanen 2017). Metropolian hyvinvointitiimi toimi siltana vanhan ja uuden hankkeen välillä ja juurrutti uuden hankkeen toimintoja jo tehtyyn kehittämistyöhön.
Fyysinen hyvinvoinnin tila
Hyvinvoinnin tilat ovat olleet tyhjillään jääneitä rakennuksia tai tiloja, joita on muokattu kaikille avoimen, hyvinvointia tukevan toiminnan käyttöön. Ajatuksena on, että tila mahdollistaa erilaisia osallistumisen muotoja, kuten satunnaisen käväisyn kahvilla tai tapahtumassa, osallistumisen tilassa toteutettavaan toimintaan, toiminnan suunnittelun ja vastuunoton ja jopa yhteisön rakentumisen jonkin yhteisen kiinnostuksen kohteen, esimerkiksi puutarhanhoidon ympärille. Tilan kunnostus ja sisustus ovat myös saattaneet olla yhteisen toiminnan kohteena.
Hyvinvoinnin tila mahdollistaa
satunnaisen käynnin
osallistumisen toimintaan
toiminnan suunnittelun
vastuutehtävien jakamisen
yhteisön muodostumisen.
Hyvinvoinnin tiloja luotiin hankkeessa neljälle eri paikkakunnalle. Joillakin hankkeen paikkakunnilla ei hankkeen alussa ollut omaa tilaa, rakennusta ja seiniä, ja kaikilla paikkakunnilla on fyysisen tilan käytössä ollut myös rajoituksia.
Helsingissä Annalan huvilassa on ollut parhaimmillaan 1–3 viikonpäivänä avointa hankkeen tarjoamaa toimintaa. Muina aikoina tilaa on joko vuokrattu erilaiseen käyttöön (juhlat, hautajaiset, esitykset, talotoimikunnat ym.), tai huvilan omistava yhdistys on järjestänyt siellä kahvilatoimintaa. Annalan huvilan ystävät ry jatkaa hankkeen päätyttyä tapahtumakahvilatoimintaa ja varainhankintaa sekä palstaviljelyä ja muita tapahtumia. Tilan kunnostuksesta vastaa omistaja kiinteistöyhtiö Pro Anneberg Oy, ja sitä rahoittaa Annalan huvilan ystävät ry. Vuokraustoiminnasta vastaa Kiinteistöyhtiö Pro Anneberg Oy yhteistyössä Hyötykasviyhdistyksen ja Annalan huvilan ystävien kanssa.
Lapinjärvellä kirjaston yläkerrassa sijaitseva Perinnetalkoiden tila on lämmittämätön, osaksi vailla sähköjä ja siksi käytössä vain kesäkaudella. Talvella hankeen tapaamisia on järjestetty kirjaston takahuoneessa kaikille avoimessa Lapinjärven Kulttuuriyhdistyksen tiloissa. Kirjaston yläkerran käyttöön ottaminen edellytti sen siivoamista vuosikymmenten aikana kertyneistä romuista, pölyistä ja jopa luurangosta. Tilan käyttöön ottamisesta tehtiin hankkeen kuluessa dokumenttielokuva. Hankkeen toimintaa toteutetaan myös laajemmin kunnan alueella, esimerkiksi tuomalla kirjakuomapalveluita ikäihmisille haja-asutusalueille.
Seinäjoella on toimittu niin nuorten kohtaamispaikoissa, ulkona pitkospuilla, museoissa, torilla ja kylillä kuin kansalaisopiston tiloissa. Varsinainen ”tyhjä tila” on vanha lääninsairaala, joka kunnostus kansalaisopistojen ja usean eri toimijan käyttöön on valmistunut keväällä 2020 kuukausina, jolloin koronaviruksen takia suljettiin kaikki kokoontumistilat ja kansalaisopiston luokat. Tammikampus avautuu käyttöön syksyllä 2020.
Lappeenrannassa etsittiin pitkään tilaa Arjen olohuoneelle. Hankkeen puolivälissä saatiin Me-säätiön kanssa käyttöön yhteinen tila Etelä-Karjalan Osuuskaupalta Sammonlahden ostoskeskuksen tyhjilleen jääneestä kahvilatilasta. Tila nimettiin Sopeksi ja sitä käyttävät hyvässä yhteistyössä monet alueen yhdistykset. Arjen olohuone- ja Terveyskioskitoimintaa järjestetään myös liikkuvana toimintana esimerkiksi kierrätyskeskuksessa ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotitaloissa, yhdistysten tiloissa ja alueellisesti Lappeenrannan lisäksi esimerkiksi Imatralla.
Hankkeeseen osallistuneilla Hyvinvoinnin tiloilla oli erilainen omistuspohja, erilaisia kytköksiä omiin taustaorganisaatioihinsa ja niiden tavoitteisiin sekä erilainen näkymä toiminnan jatkumiseen hankkeen jälkeen. Taulukko alla kokoaa näitä kytköksiä.
Annala
Soppi
Lapinjärvi
Seinäjoki
Tila ennen
Vanha huvila Hyötykasviyhdistyksen naapurissa, aiemmin yksityisasuntona.
Liikekiinteistön tyhjilleen jäänyt, aiemmin kahvilakäytössä ollut liiketila, jossa vesipiste ja kahvinkeittomahdollisuus.
Vanha maatalousoppilaitos, alakerrassa kirjasto ja Koko kylän työhuone.
Kansalaisopisto, joka saa uudet kunnostetut tilat tyhjilleen jääneestä Keskussairaalasta.
Omistaja
Kiinteistöyhtiö Pro Anneberg.
Etelä-Karjalan Osuuskauppa.
Lapinjärven kunta.
Seinäjoen kansalaisopisto.
Aloite
Hanketoimijat edeltävästä hankkeesta sekä Annalan huvilan ystävät ry ja Hyötykasviyhdistyksen aktiivit.
Ensimmäisessä vaiheessa Etelä-Karjalan Osuuskauppa ja Me-säätiö, LAB-ammattikorkeakoulu jatkaa tilassa uutena yhteistyökumppanina.
Kunnan toimijat, kunnanjohtaja.
Kansalaisopisto.
Tausta- organisaation intressi
Huvilan käyttö ja pelastaminen, myös osana kaupungin puistoaluetta. Puutarhakulttuurin edistäminen.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja oppimisympäristö. Tilan omistavan Etelä-Karjalan Osuuskaupan eli EEKOOn vastuullisuusintressit.
Kunnan keskustan tila käyttöön. Kuntalaisten hyvinvointi, talkooperinteen elvytys, osallisuuden lisääminen.
Tavoittaa alueen nuoria ja tarjota heille tukea, harrastuksia ja reittejä eteenpäin.
Esteettömyys
Ei esteetön, ajoittain sisäilmaongelmia.
Esteetön.
Ei esteetön, mutta hankkeella liikkuvia palveluita koteihin ja palvelutaloihin.
Esteetön, lisäksi liikkuvaa toimintaa.
Toiminnan jatkuminen hankkeen päätyttyä
Hyötykasviyhdistys, Pro Anneberg Oy, Annalan huvilan ystävät ry jatkavat huvilan kunnostusta ja toimintoja. Yhteistyö jatkuu Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kanssa mm. puistoalueen osalta.
Toiminta jatkuu verkostoyhteistyönä ja osana oppilaitoksen toimintaa.
Kunnostuksen rahoittamisen ratkaisut avoinna.
Integroituu uusilla hankkeilla osaksi kansalaisopiston toimintaa opiston uusissa tiloissa Tammikampuksella.
Taulukko: Hyvinvoinnin tilojen taustalla
Kaikkien tilojen käynnistämisessä oli ESR-hankkeella keskeinen rooli, se mahdollisti henkilöiden palkkaamisen käynnistämään ja kehittämään Hyvinvoinnin tilaansa. Toiminnan jatkumista Hyvinvoinnin tiloissa hankkeen päätyttyä tarkastellaan osiossa Onnistumiset.
Psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvoinnin tila
Hyvinvoinnin tilan välttämättömänä edellytyksenä ei ehkä yllättävästi ole fyysinen tila, vaan toimijat ja toiminta, jotka luovat osallistujille turvallisen ja avoimen, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevan ympäristön. Osallistuminen voi olla hiljaista oleskelua tilassa tai toimintaan osallistumista, suunnittelua ja vastuun ottamista. Tilaan voi tulla ja siellä olla yksin, mutta tilassa on tarjolla myös yhteisö – esimerkiksi jonkin yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille kokoontuva – johon tulija voi halutessaa liittyä.
… syntyy yhteisö, jossa ihmiset löytävät hyviä vahvuuksia toisistaan ja saavat itse voimaa.
Tilan hyvinvointivaikutuksen nähtiin tilojen ylläpitäjien haastatteluiden perusteella rakentuvan tilakohtaisille, kävijoiden ja toimijoiden yhteisille sopimuksille. Kaikkien kävijöiden hyvinvointia tuettiin joskus hyvinkin konkreettisiin toimin:
Tehdään tilan tarkoitus ja arvot näkyväksi.
Sovitaan yhteiset pelisäännöt ja huolehditaan niiden toteutumisesta.
Tilaan tulija toivotetaan tervetulleeksi. Uudet tulijat otetaan ystävällisesti vastaan.
Tilassa käyttäydytään toisia kunnioittavasti. Tilaan tulija asettuu olemaan tilassa yhdessä muiden kanssa, kaikkien hyvinvointia tukien.
Tilassa on joku aina paikalla.
Tilassa toimitaan tasa-arvon periaatteella rajaamatta muiden hyvinvoinnin edellytyksiä. Esimerkiksi tilaan ei tulla kuraisilla kengillä ja siellä ei pidetä poliittisia tilaisuuksia.
Tilojen ylläpitäjät kertoivat haastatteluissa monista mikroteoista ja pienistä eleistä, joilla he huolehtivat arjen toiminnassaan kaikkien ihmisten arvostavasta ja yksilöllisyyttä kunnioittavasta kohtaamisesta. Arvostusta ja huomioita osoitettiin niin luomalla tilaa hiljaiselle toiminnan sivusta seuraamiselle kuin kauniista kupeista tarjotulla kahvilla.
Näen sen positiivisena asiana, että siinä on joku muu toiminta varsinaisen tehtävän kyljessä, eli pääsee vähän haistelemaan ilmaa.
Monenlainen työpaja- ja tapahtumatarjonta sekä kahvilatoiminta muodostivat ytimen, jonka ympärille tiloissa kokoonnuttiin ja jota toiminnassa kehystettiin näillä pienillä huomaavaisilla eleillä. Yhdessä tekemisen ympärille rakentui hankkeessa psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvoinnin tila. Miten, keille ja keiden kanssa – näitä tarkastelemme tämän julkaisun Kävijät & osallistujat -osion arikkeleissa.
Tilojen omistajat
Hankkeessa mukana olleiden hyvinvoinnin tilojen omistuspohja tarjosi monipuolisen mahdollisuuden tutkia erilaisten tahojen mahdollisuuksia majoittaa kiinteistöönsä Hyvinvoinnin tila ja sen toimijat. Kaikki tarjosivat tilan maksutta hankkeen käyttöön. Osassa omistajataho oli myös hankehenkilöiden työnantaja, poikkeuksena Lappeenranta, jossa työnantaja oli ammattikorkeakoulu. Mukana hankkeessa oli seuraavia omistajia:
Omistaja- ja työsuhdepohjan erilaisuus näyttäytyi hankkeen toiminnassa. Esimerkiksi kunnan ja kansalaisopiston osuudessa toteutettiin linjakkaasti paitsi hankkeen myös omistaja-työnantajan strategiaa. Toiminnan tueksi ammennettiin eri tavoin emo-organisaatioiden osaamista, asiantuntemusta ja kytköksiä. Kaikissa osatoteutuksissa näkyi positiivisella tavalla tilan tausta. Osuuskauppa tarjosi mahdollisuuden kutsua kiinteistössään olevaan Hyvinvoinnin tilaan satunnaisia uteliaita kaupassa käynnin ohessa ja tarjosi myös rauhallisia kokoontumisia eri toimijoiden ryhmille. Hanke liittyi osuuskaupan yhteiskuntavastuuseen mutta ei ollut hanketoimijoiden työnantaja. Yhdistys puolestaan toi osatoteutukseen puutarhakulttuurin luontevaksi kokoontumisten teemaksi.
Tilojen omistaja- ja muille päättäjätahoille lähetetyssä kyselyssä he arvioivat hankkeen toimintaa ja vaikutuksia:
Hankkeen tiimoilta pitkään käyttämättömänä ollut tila on saatu siivottua ja otettua käyttöön, mikä mahdollistaa paremmin tilan jatkokehittämisen. Hanke on elävöittänyt myös ulkoalueita ja ylipäätään tuonut kuntaan paljon osallisuuden pöhinää. Vaikka kyseessä on ollut tila, jota ei ole voitu käyttää talvella, toimintoja on voitu toteuttaa. Toivomme, että tilan käyttö ja sen edelleen kehittäminen sekä hankkeessa kehitetyt palvelut, mm. Kirjakuoma, jatkuu hankkeen päätyttyä. (Lapinjärvi, kunnanjohtaja Tiina Heikka.)
Ennen korona-aikaa toiminta oli säännöllistä ja monipuolista ja tavoitti hyvin alueelta erilaisia kohderyhmiä. Sammonlahden alue on Lappeenrannan keskustasta ja sen palveluista erillinen alue, jonka asukkailla monenlaisia sosioekonomisia haasteita. Toivomme toiminnan jatkuvan ja kehittyvän edelleen. (Antti Heinonen, Etelä-Karjalan osuuskaupan asiointi- ja hallintopäällikkö.)
Annalaan nämä toiminnot (huvila, viljely jne.) sopivat hyvin ja rikastavat aluetta. (Maria Hyövälti, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, maisema-arkkitehti.)
Taloa ei eletä vain parhaillaan tapahtuvana, sen siunauksellisuutta ei tunnisteta vain käsillä olevalla hetkellä. Todellisella hyvällä ololla on menneisyys. Uneksinnan kautta kokonainen menneisyys tulee asumaan uuteen taloon.
Voidaan sanoa, että Hyvinvoinnin tilat -hanke syntyi hyvän elämän uneksinnasta ja kokosi tiloihinsa ympäri Suomen uusia unikuvia menneisyyksineen ja tulevaisuuksineen.
Hankkeemme loppujulkaisu Hyvinvointiaktivistin käsikirja kutsuu mukaan paitsi katsomaan konkreettisia tekoja ja ihmisiä Hyvinvoinnin tiloissa myös jakamaan kanssamme yhä uudestaan syntyvää uneksintaa Hyvinvoinnin tiloista.
Lähteet
Bachelard, G. 2003. Tilan poetiikka. Suomentanut Tarja Roinila. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Nemo.
