Hyvinvoinnin tilojen kävijät

Hyvinvoinnin tilojen perusajatuksena on saattaa tyhjilleen jääneitä tiloja ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävään käyttöön. Toiminnan ja tilojen järjestämisessä on huomioitu erityisesti ihmiset, joiden osallisuuden säikeet yhteiskuntaan ovat syystä tai toisesta hauraita. Tämän haurauden syynä voi olla esimerkiksi kielitaidon puute, kuntoutuminen sairaudesta tai päihteiden käytöstä, heikko asema työmarkkinoilla tai nuoruusiän kiinnittymättömyys. Olipa syy mikä tahansa, tilaan tullaan täysivaltaisena ihmisenä ja yksilönä. 

Toiminnan perusideana on tarjota tila ja toimintaa, joka kutsuu ja houkuttelee monenlaisia ihmisiä, myös elämässään vahvoilla olevia osallistumaan esimerkiksi kiinnostavaan työpajaan tai vapaaehtoistoimintaan. Hyvinvoinnin tilojen toiminta käynnistettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeena, ja siksi sille määriteltiin heti alussa tavoitteita ja tehtäviä. 

Tavallaan sellaista, mitä meidän aika tarvitsee enemmän.

Kaikissa tiloissa suunnitellaan tilan kävijöiden kanssa yhteisvoimin ja osallistaen hyvinvointia tukevaa toimintaa. Toimintaa suunnitellaan tilan luonteen ja alueellisen tarpeen mukaan, esimerkiksi tietylle ryhmälle. Seinäjoella toimintaan on kutsuttu nuoria, joille on luotu erilaisia polkuja täydentämään osaamistaan ja opintojaan kansalaisopistossa. Lappeenrannassa on puolestaan laaja kirjo osallistujia, ja siellä on pidetty esimerkiksi kokkikerhoja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tukemaan heidän itsenäistä selviytymistään arjessa ja tarjottu opiskelijavoimin terveyskioskin palveluita kierrätyskeskuksen työntekijöille. Lapinjärvellä on tarjottu yhtenä hankkeen toimintona työelämävalmennusta ja apua esimerkiksi kirjastopalveluiden käyttöön. Annalassa on järjestetty puutarhakulttuuriin liittyviä työpajoja ja tehty yhteistyötä esimerkiksi TE-toimiston kanssa.

Tilat, tapahtumat ja kahvilat ovat avoimia kaikille tulijoille. Tilaan tulijan ajatellaan olevan joskus kiinnostunut tilasta itsessään, kuten Annalan huvilan puutarhakulttuurista, tai edeltäneessä hankkeessa Lapinlahden historiallisesta sairaalasta Helsingin Hietaniemessä. Erityistä hankkeen tiloille on se, että kävijöille on tarjolla mahdollisuus vapaasti ja maksutta osallistua työpajoihin, toimintaan ja tapahtumiin ja myös ideoida toimintaa yhdessä muiden kanssa. Tiloissa onkin ollut tarjolla hyvin monenlaista toimintaa, myös ulkopuolisten toimijoiden tarjoamaa. Toimintaa suunniteltaessa ja valittaessa kriteerinä on ollut se, että toiminta lähtökohtaisesti edistää toimintaan osallistujien henkilökohtaista ja kaikkien yhteistä hyvinvointia. Vaikutuksia on myös seurattu mm. kyselyillä. Toiminnan vaikutuksia kävijöiden hyvinvointiin avataan tämän julkaisun luvussa “Onnistumiset”.

Kohtaamispaikka

Hyvinvoinnin tilojen toimijat korostivat haastatteluissa erityisesti sitä, että kaikkia tulijoita kohdellaan samalla tavalla: toivotetaan lämpimästi ja läsnä ollen tervetulleeksi, annetaan mahdollisuus asettua jokaisen omalla yksilöllisellä tavalla tilaan ja sen yhteisöön sekä tarjotaan tukea ja mahdollisuuksia osallisuuden lujittumiseen. Osallistujien taustat eivät määritä toimintaan osallistumisen tapoja, vaan tehtäviä ja mukana olemisen muotoja rakennetaan yhdessä jokaisen tulijan omien valintojen mukaan. 

Hyvinvoinnin tilan kävijälle halutaan myös antaa mahdollisuus valita, haluaako hän ehkä vain piipahtaa anonyymisti seuraamassaa tapahtumia, ilmoittautua mukaan häntä kiinnostavaan työpajaan tai liittyä tilan aktiiviseen vapaaehtoistoimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Jotta hyvinvoinnin tilojen kävijällä on näihin erilaisiin tehtäviin tarttumisessa valinnan mahdollisuus, erilaisia tehtäviä suunniteltiin, kuvailtiin ja niistä jaettiin kävijöille tietoa esimerkiksi Sun Vuoro -työkalulla, johon voi tutustua Työkalut-osiossa.  Saatavilla on myös tukea kuulostella yhdessä kävijän omaa tarvetta, toimintakykyä, kiinnostusta, uskallusta ja kokemusta.

Sun vuoro -digisovellus

Keitä tiloissa kävi?

Kävijöiden tarkastelu jonkun ryhmän edustajina tai luokittelu edustamansa ihmisryhmän mukaan oli periaatteessa vastoin hankkeen toiminnan perusajatusta, ihmisten välitöntä kohtaamista ainutkertaisina yksilöinä. Hanketoimijoiden yhteisissä tapaamisissa pohdittiin ja rakennettiin toiminnan periaatteita, kuten tulijoiden kohtaamista, heidän tarpeittensa kuulemista ja osallistumismahdollisuuksien muotoilua sellaisiksi, että ne tuottavat hyvinvointia ja kokemuksia merkityksellisestä toiminnasta ja yhdessäolosta. Erilaiset ihmisryhmät nousivat kuitenkin puheeksi hanketoimijoiden haastattelussa, kun heiltä kysyttiin, keitä tilassa käy. Haastatteluissa mainittiin seuraavat ihmisryhmät:

• naiset
• nuoret naiset
• ikääntyneet naiset
• miehet
• eri ikäluokkien edustajat
• vauvat ja vaarit
• nuoret
• eksyksissä olevat nuoret
• kehitysvammaiset aikuiset
• kehitysvammaiset
• perhekerholaiset
• eläköityneet
• toimintakunnossa olevat tekijät
• vapaaehtoiset
• työkokeilijat
• työtä vailla olevat
• työpajatoimintaan osallistuvat
• heikossa työmarkkina-asemassa olevat
• haastetta kokevat
• mielenterveyskuntoutujat
• sairaudesta kuntoutujat
• päihdekuntoutujat
• alueen asukkaat
• yksinäiset ihmiset
• hyvinvoivat ihmiset
• maahanmuuttajataustaiset
• ne, jotka eivät ole vielä oppineet suomen kieltä
• samanhenkiset ihmiset
• kivat tyypit.

Kävijöiden luokittelun sijaan hankkeessa keskusteltiin ajoittain kävijöiden tilastoinnista. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanketoiminta edellyttää allekirjoitettujen aloitus- ja lopetuslomakkeiden keräämistä kävijöiltä hankkeen toimintaraportteihin. Toisaalta kynnyksen toimintaan osallistumiseen haluttiin olevan mahdollisimman matala. Lomakkeet, samoin kuin Kykyviisarin eli Työterveyslaitoksen kehittämän työ- ja toimintakyvyn arviointivälineen täyttäminen kuitenkin onnistui osaavien hanketoimijoiden opastuksella.

Hankkeessa kehitettiin Kykyviisari-arviointia tukemaan osallistujien hyvinvointia. Lue lisää Kykyviisari-arvioinnista Hyvinvoinnin muodonmuutos -blogista.

Tietoa toiminnasta 

Tilojen toiminnasta tiedottamiseen valittiin eri osatoteutuksissa sellaisia viestinnän kanavia, joita alueen ihmisten tiedettiin seuraavan. Sosiaalinen media oli kuitenkin kaikille tärkeä väylä vapaaehtoistoimijoiden tavoittamisessa ja erilaisista tapahtumista tiedottamisessa. 

Yhteistyö sosiaalitoimen ja viranomaistahojen kanssa oli osallistujien tavoittamisessa keskeistä.  Lapinjärvellä tieto hankkeesta tavoitti TE-toimiston kautta työnhakijat. Lapinjärven haja-asutusalueilla käytettiin oivaltavasti myös myös perinteisesti asukkaiden postilaatikkoja, kun kuntalaisille tiedotettiin hankkeessa tarjottavista palveluista.

Lappeenrannassa eri kohderyhmien tapaamisiin osallistuneiden ydinjoukkoa tavoitettiin toimintaan osallistuneen laajan verkoston ja eri järjestöjen kautta. Kahvin tuoksu osuuskaupan käytävällä houkutteli päivittäisellä kauppareissulla kävijöitä esimerkiksi tilassa tarjottuun Terveyskioski-toimintaan, samoin lasi-ikkunaan teipatut ilmoitukset tilan tapahtumista. LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat myös osana opintojaan olleet sisäänheittäjinä Sopen eli “arjen olohuoneen” toimintaan. 

Seinäjoella kansalaisopisto on aktiivisesti kehittänyt ohjaustoimintaa, johon hankkeen Nuorten startti ja Syty-kortti -toiminnot kytkeytyivät. Hanke tavoitti yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa opinnoista syrjään jääneitä nuoria, kiinnitti heidät hankkeen toimintaan ja ohjasi edelleen kansalaisopiston ohjauspalveluiden piiriin.

Vaikka kaikissa osatoteutuksissa kävijät voivat itsekin suunnitella toimintaa, tarjolla ollut toiminta vaikutti kävijäprofiileihin. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistyksen painotus puutarhakulttuuriin houkutteli osallistujiksi enenmmän puutarhasta kiinnostuneita naisia, kun taas Lapinjärvellä kuljetuspalveluita tarjoamaan ilmoittautui enemmän miespuolisia vapaaehtoisia.

Tutustu Hyvinvoinnin tiloihin ja niiden toimintaan

Toiminnan saavutettavuus

Tilojen saavutettavuus liittyy rakenteellisiin ratkaisuihin ja toiminnan saavutettavuus puolestaan toiminnan sisältöön, tilan ilmapiiriin ja järjestelyihin. Erityisen tärkeänä hanketoimijoiden haastattelussa nähtiin tulijan kokemus siitä, että tulija koki olevansa tervetullut mukaan tilan toimintaan. Keskeistä oli myös se, että toimintaa oli tarjolla osallistujille sopivana aikana. Vapaaehtoistoiminnan organisoimisessa nousi esiin kysymys helposta välineestä, jolla haluamaansa toimintaan voi ilmoittautua ja ilmoittautumisia hallinnoida. Erityisesti Annalassa, jossa vapaaehtoistoimintaa hallinnoivat sekä Annalan ystävät ry että Hyvinvoinnin tilat -hanke, toimiva verkkopohjainen väline osoittautui keskeiseksi toiminnan sujuvan järjestämisen kannalta.

Työssäkäynti osoittautui aikataulujen kannalta myös kynnyskysymykseksi, sillä vapaaehtoistoimintaan ei työaikana pääse mukaan. Esimerkiksi Annalan huvilassa toteutettiin positiivisen psykologian ajatuksille rakentuva, yhteisön hyvinvointia tukeva Hyvinvoinnin vahvistaja -pilottikoulutus, joka ajoitettiin hankkeen toimijoiden työajan mukaan iltapäivään. Koulutukseen toivottiin taustaorganisaation eli Hyötykasviyhdistyksen keskeisiä toimihenkilöitä mukaan, mutta koska koulutus ei ollut Hyötykasviyhdistyksen henkilöstölle määritelty työtehtävä, osallistujiksi tulikin hankehenkilöstön lisäksi vapaaehtoistoimijoita.

Poikkeustilanteet

Kun hanketoimijoiden haastattelussa kysyttiin kokemuksia avoimien Hyvinvoinnin tilojen turvallisuudesta, todettiin häiriöiden olleen olemattomia tai niitä ei ollut lainkaan. Tapahtumien järjestämisessä osattiin kaikissa tiloissa noudattaa tapahtumatuottamisen määräyksiä ja ohjeita, huolehtia hygienia- ja ensiapukoulutuksista sekä verkkoturvallisuudesta. 

Hyvinvoinnin tiloissa oli myös arkisia sairastumisia, poissaoloja ja henkilöstövaihdoksia. Henkilöstön kohdalla hyvä työn organisoiminen näkyi toiminnan sulavana jatkumisena. Työsuhteissa ilmaantuneisiin ongelmiin käytettiin hankkeen asiantuntijoiden osaamisen turvin mentorointia, sovitteluapua ja työnohjauksellista tukea. Vapaaehtoistoiminnassa ei näyttäytynyt erityistä asiantuntijatukea vaativia ongelmatilanteita, sillä vapaaehtoistoiminnan sulava organisoiminen oli kaikkien Hyvinvoinnin tilojen perustehtäviä.Covid-19 sulki keväällä 2020 kaikki Hyvinvoinnin tilat. Kun toiminta ja osallistuminen oli mahdollista vain verkon välityksellä, näyttäytyi uusia haasteita erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten tavoittamisessa ja tukemisessa. Toistaiseksi jää vain aavisteltavaksi, minkälaisia voisivatkaan olla fyysisistä tiloista riippumattomat hyvinvoinnin kanavat, joissa ihmisten hyvinvointia lisätään kytkösten, eikä fyysisten kohtaamispaikkojen avulla?