Positiivinen psykologia kehottaa kiinnittämään huomion onnistumisiin ja vahvuuksiin. Tässä artikkelissa kerromme, minkälaisia onnistumisia Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa tunnistettiin. Hankkeen yhteiskunnallista päämäärää, sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaa, seurattiin tilastollisesti osallistujien työ- ja toimintakyvyn kohentumisena. Hanketoimijoiden ja osallistujien onnistumisen kokemuksia esitellään hankkeessa kerätyn haastattelu- ja palauteaineiston valossa.
Tilastoja onnistumisista
Hankkeessa käytettiin osallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin Työterveyslaitoksen Kykyviisaria kolmessa Hyvinvoinnin tilassa. Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan. Se on muodoltaan kyselylomake, jonka voi täyttää paperilla tai verkossa. Kykyviisari arvioi suuntaa-antavasti vastaajan koettua työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja hyvinvointia. Menetelmä mahdollistaa myös työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen tarkastelun, jos mittaus toistetaan. Kykyviisari on saatavilla suomen, ruotsin ja selkokielen lisäksi englanniksi, arabiaksi, somaliksi, kurdin soraniksi ja hollanniksi. (Työterveyslaitos 2020.)
Kahden osatoteutuksen käyttömäärä jäi alle kymmeneen, jolloin ryhmäraporttia ei järjestelmästä saa, ja sen tulokset puuttuvat siksi tästä artikkelista. Yhdessä osatoteutuksessa tehtiin alkuarviointi 18 osallistujan kanssa ja loppuarviointiin heistä osallistui 14. Osallistujien keski-ikä oli 44 vuotta, heistä miehiä oli 42 % ja naisia 57 %. Aikajänne alku- ja lopputilanteen välillä vaihteli vajaasta kolmesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Esittelemme tuloksia heidän osaltaan. Tässä artikkelissa kuvatut tulokset kertovat vain yhden osatoteutuksen osallistujien toimintakyvyn muutoksista hankkeeseen osallistumisen ajalta. Tuloksia ei voi yleistää koko hankkeeseen tilojen, toiminnan ja kävijöiden erilaisuudesta johtuen.
Vastanneiden hyvinvointi muuttui ryhmän keskiarvon perusteella paremmaksi kaikissa hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Suurin muutos parempaan oli suhteessa työelämään (5.8 => 6.8/10). Tyytyväisyys elämään parani vähiten (4.1=>4.2/5). Kokonaistilanteen ja osiokohtaisten tulosten osalta ainoa heikentynyt tulos oli vastaajien arvio taidoistaan (82 %=>80 %). Vastaajien kokemus omasta arjestaan pysyi samana (89 %=>89 %) ja eniten muutosta kuvattiin kokemuksissa kehosta (84 %=>90 %). Kokonaistilanne parani ryhmän keskiarvon mukaan yhteensä kaksi prosenttia.
Hyvinvoinnin tilat oli yksi Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjaa 5 (TL 5) kuuluvista hankkeista. Toimenpidekokonaisuuden ydinteemana on ”sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta”. Hankerahoituksella etsitään keinoja, joilla parannetaan rahoituksen saaneiden hankkeiden toimenpiteisiin osallistuvien työ- ja toimintakykyä. Hankkeiden tuloksia seurataan tarkasti mm. Kykyviisarin tapaisilla kyselyillä. (Rakennerahastot.)
| Kaikki TL5 hankkeet | Hyvinvoinnin tilojen yksi osatoteutus | |
|---|---|---|
| Ryhmän koko | 2539 | 14 |
| Keski-ikä | 40 | 44 |
| Naisia | 47 % | 57 % |
| Miehiä | 52 % | 42 % |
| Tyytyväisyys elämään | muutos +0,2 | muutos +0,1 |
| Suhde työelämään | muutos +0,5 | muutos +1,0 |
| Taidot | + 1 % | -2 % |
| Arki | +2 % | ei muutosta |
| Keho | +2 % | +6 % |
Kun Hyvinvoinnin tilat -hankkeen tuloksia verrataan kaikkiin toimintalinjan 5 hankkeiden tuloksiin on syytä huomioida vastaajien lähtötilanteiden erot. Hyvinvoinnin tilat -hankkeen osatoteutuksessa vastanneiden lähtötaso oli parempi kaikilla osa-alueilla kuin muissa hankkeissa keskimäärin.
| Kaikki TL5 hankkeet | Hyvinvoinnin tilojen yksi osatoteutus | |
|---|---|---|
| Tyytyväisyys elämään | 3,4 | 4,1 |
| Koettu terveys | 3,3 | 4,2 |
| Koettu toimintakyky | 7 | 7,8 |
| Koettu työkyky | 6,1 | 8,0 |
| Suhde työelämään | 4,1 | 5,8 |
| Kokonaistilanne | 68 % | 83 % |
| Osallisuus | 66 % | 83 % |
| Mieli | 62 % | 75 % |
| Arki | 78 % | 89 % |
| Taidot | 68 % | 82 % |
| Keho | 69 % | 84 % |
Kykyviisarin käyttö koettiin hyvänä siinä Hyvinvoinnin tilassa, jossa sitä käytettiin eniten. Hankkeen myötä myös kyseisen alueen nuorisotoimi kiinnostui Kykyviisari-työkalun käyttömahdollisuuksista. Siinä missä joissakin toisissa Hyvinvoinnin tilassa vierastettiin kyselyn laajuutta ja henkilökohtaisuutta, tässä yhdessä Hyvinvoinnin tilassa osallistujat kohtasivat samantapaisen kyselyn myös valtakunnallisen koordinaatiohankkeen selvityksessä ja alueen työllisyyspalveluiden kautta. Tässä osatoteutuksessa myös arvostettiin ja tuettiin sitä, että osallistuja saattoi rauhassa pysähtyä miettimään omaa tilannettaan. Tähän pohdintaan ja kyselyiden täyttämiseen varattiin erityinen hiljainen tila.
Hyvinvoinnin tilassa, jossa Kykyviisaria ei käytetty lainkaan, oli epätietoisuutta kyselyn käytöstä. Alueella tehtiin vankkaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, ja monet Kykyviisarin teemoista näyttäytyivät ja olivat ikään kuin esillä toiminnassa, mutta vailla osallistujan tilanteiden systemaattista tallentamista ja osallistujakohtaista muutosten vertailumahdollisuutta.
Kokemuksia onnistumisista
Hankkeen työntekijöiden haastatteluissa välittyi vahvasti onnistumisen kokemus, jota hanketoimijat kokivat toiminnan arjessa ja erityisesti yhteistyössään osallistujien kanssa. Hyvinvointitoiminnan järjestämisen ja osallistujien kohtaamisten merkityksellisyys kantoi myös ajoittaisissa vastoinkäymisissä ja toiminnan jännitteissä, ja työ oli toimijoille antoisaa ja innostavaa. Hanketoimijoiden yhteiset tapaamiset, koulutukset ja ohjaukset sekä kokemusten jakaminen syvensivät palautteiden ja haastatteluiden mukaan toiminnan merkityksellisyyttä. Tapaamiset auttoivat myös hanketoimijoiden ja osatoteutusten omien vahvuuksien ja voimavarojen ylläpitämisessä sekä omanlaisensa Hyvinvoinnin tilan piirteiden tunnistamisessa, kuten tilojen palvelumalleista käy ilmi.
Hyvinvoinnin tilojen palvelumallit
Toiminnassa ja työpajoissa saatettiin toimia pitkäänkin samojen kävijöiden kanssa. Kävijät tulivat tutuiksi hankkeen toimijoille, ja heitä saattoi vierailla myös hankkeen kuukausittaisissa verkostotapaamisissa. Kun kävijöitä kohdattiin säännöllisesti, heidän hyvinvointinsa muutoksista saattoi tehdä havaintoja. Erityisesti yhdessä osatoteutuksessa kuvattiin tällaista havainnointia, kun kävijöiden aktiivisuus ja elämän mahdollisuuksiin tarttuminen sai selvästi uutta pontta. Toisessa puolestaan saatettiin tehdä tiivistä yhteistyötä esimerkiksi työkokeilijoiden kanssa, ja onnistumisia tuotti esimerkiksi tehtävien sovittaminen tekijää voimaannuttaviksi ja kannustaviksi.
Hyvinvoinnin lisääminen oli arvokas päämäärä, joka konkretisoitui joskus pienissäkin onnistumisissa. Yhdessä osatoteutuksessa iloittiin, kun löytyi keino tavoittaa eri ikäisiä ihmisiä liikkuvilla toiminnoilla. Toisessa haastattelussa kuvattiin onnistumisena tilanne, jossa toimintaa jumiuttanut jatkuva myöhästeleminen annettiin osallistujien itsensä ratkaistavaksi. Vaikka yhtä ratkaisua ei löytynytkään, asian käsittely ja osallistujien vastuuttaminen tuottivat onnistumisen tunteen.
Eväitä uusiin onnistumisiin
Hankkeessa annettiin tilojen omistajatahoille ja päättäjille mahdollisuus kertoa, mitä voisi tehdä toisin, lisätä tai kehittää toiminnassa.
”Konkreettinen tila mahdollistaa helpommin ihmisten saamisen mukaan. Olemassa oleva, fyysinen tila on hyvä ihmisille, jotka kaipaavat muutenkin rakenteita elämäänsä. Tekemisen kautta on helppo tavoittaa ihmiset ja päästä keskusteluyhteyteen. Hankkeen tavoitteet voisi kirkastaa selkeästi jo alkuvaiheessa kaikille toimijoille. Tila voisi olla helpompikin lähtökohdiltaan, esim. lämmitys ja valaistus olisivat kivat olla olemassa.” (Tiina Heikka, Lapinjärven kunnanjohtaja)
”[Voisi] kartoittaa mahdollisuuksia vastaaviin projekteihin muiden kaupunkien lähiöissä. Kiinteistön omistajan näkökulmasta olisi tärkeää, että käyttö on aktiivista, monipuolista ja alueen asiakkaat tavoittavaa. Pitemmällä aikavälillä olisi hienoa, jos toimintaan löytyisi rahoitus, joka mahdollistaisi pitkäkestoisen vuokrasopimuksen solmimisen ja tilan kehittämisen vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita.” (Antti Heinonen, Etelä-Karjalan osuuskaupan asiointi- ja hallintopäällikkö)
Hanketoimijat itse antoivat seuraavia vinkkejä Hyvinvoinnin tilojen kehittämistyölle:
- Tuetaan matalan kynnyksen (työn)ohjauksella osallistujien paluuta työelämään
- Tarjotaan kevyitä osallistumisen ja oivaltamisen mahdollisuuksia
- Rakennetaan pitkäkestoisesti toimintaan kytkeytyvää oppilaitosyhteistyötä
- Jaetaan hyviä toimintamalleja siten, että niitä pääsee käytännössä kokeilemaan
- Rakennetaan myös lähialueelle hyvinvointiverkostoa
- Jaetaan toiminnan arkea yhteisissä verkoston tapaamisissa.
Entä jatkuuko Hyvinvoinnin tilojen toiminta hankkeen päättymisen jälkeen? Ainakin tiedämme, että toiminta on juurtunut vankasti hankkeessa mukana olleiden oppilaitosten toimintaan. Seinäjoen kansalaisopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu jatkavat omaa toimintaansa, samoin Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyötä Annalan huvilan kanssa. Hyvinvoinnin tilojen toiminta jatkuu myös verkostossa, johon jatkuvasti liittyy uusia toimijoita.
Lähteet
Rakennerahastot. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta.
Työterveyslaitos 2020. Kykyviisari.