Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointitiimi keräsi tietoa toiminnan organisoitumisesta haastattelemalla syksyllä 2019 neljän eri paikkakunnan Hyvinvoinnin tilojen tiimit:
Helsinki: Annalan huvila
Lappeenranta: Arjen olohuone Soppi
Seinäjoki: Kansalaiskampus (jatkossa Tammikampus)
Lapinjärvi: Perinnetalkoot
Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluista kertyi yhteensä kymmenen tuntia kuvauksia hankkeessa toteutetusta toiminnasta. Haastateltavina oli hankkeen osatoteutusten toimijat, jotka vastasivat hyvinvoinnin tilojen toiminnasta.
Hyvinvoinnin tilan perustukset
Hyvinvoinnin tilan asiakkaat, kävijät
Hyvinvoinnin tilan tapahtumat
Hyvinvoinnin tila ympäristössään
Hyvinvoinnin tilan asukastyytyväisyys
Hyvinvoinnin tilan oppilaitosyhteistyö.
Haastattelun lisäksi Metropolian monen erityisalan asiantuntijoista koottu hyvinvointitiimi sovelsi hankkeessa etnografista tutkimusotetta, keräsi havaintoaineistoa, fasilitoi yhteisiä kehittämispajoja ja seurasi Hyvinvoinnin tilojen toiminnan kehkeytymistä hankkeen eri vaiheissa. Tiimin asiantuntijoilla oli hankkeessa omat vastuualueensa, joista he tässä julkaisussa kirjoittavat. Tiimi työsti havaintojaan kuukausittaisissa palavereissaan koko hankkeen ajan. Tiimi vaikutti hankkeen tulosten syntymiseen myös aktiivisesti tuottamalla hankkeen yhteisiin kokouksiin työpajoja, joissa kulloinkin ajankohtaisia asioita työstettiin, kehitettiin ja arvioitiin yhdessä.
Hyvinvointiaktivistin käsikirjan artikkelit perustuvat asiantuntija- ja tutkimustietoon sekä haastattelu- ja etnografiseen havaintoaineistoon ja analyyseihin. Kertyvää havaintoaineistoa tarkasteltiin hankkeen kuluessa jatkuvasti yhdessä sekä kaikkien hanketoimijoiden kanssa että Metropolian tiimin monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Yhteiskunta ja sen rakenteet muuttuvat, samoin työelämä. Ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset ovat aina sidoksissa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Ammattikorkeakoulut vastaavat muutoshaasteeseen antamalla työelämän kehittämisvaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta, tukemalla yksilön ammatillista kasvua ja kouluttamalla asiantuntijoita erilaisiin ammatillisiin tehtäviin. Ammattikorkeakouluilla on myös velvoite harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa, työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. (Ammattikorkeakoululaki 2003.)
Uusien oppimismenetelmien ja ympäristöjen kehittäminen on tärkeää, jotta tulevaisuuden osaajilla on riittävät tiedot ja taidot työelämässä. Koska opiskelijat ovat ammattikorkeakouluissa opetuksen keskiössä, on tärkeää huomioida myös heidän ajatuksensa ja kehittämisideansa.
Yhdessä syntyy enemmän. Ei voi olla omassa ” poterossa”, vaan myöhän ollaan aina toisten kanssa. Se on sitä kokemusten ja ideoitten vaihtamista – ja kollegiaalista tukea.
(Lappeenrannan haastattelu)
Oppimista ei tapahdu ainoastaan ammattikorkeakoulun seinien sisäpuolella. Oppiminen voidaan nähdä prosessina, jota tapahtuu kaikkialla kaiken aikaa. Monipuolisen oppimisen turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia oppimisympäristöjä ja yhteistyön lisäämistä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Näin opiskelijoilla on mahdollisuus saada kokemuksia ammatillisesta toiminnasta aidoissa tilanteissa ja ympäristöissä. Projektioppiminen hankkeissa on yksi mahdollisuus tarjota opiskelijoilla uusia oppimisympäristöjä.
Oppimisympäristö on Opetushallituksen määritelmän mukaan paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa, joka tukee ja edistää oppimista (OPH 2014). Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta tarjoaa opiskelijoille uusia oppimisympäristöjä. Opettajat ja opiskelijat osallistuvatkin yhä enemmän erilaisten hankkeiden toimintaan.
Opiskelijoiden oppiminen, osaamisen hyödyntäminen ja yhteensovittaminen hankkeen tarpeisiin vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, valmistelua ja valmiutta. Hankkeen ja oppilaitoksen tulee tuntea toistensa toiminnan sisältöä, tavoitteita ja toimintamalleja, jotta yhteistyö rakentuu luontevasti. Oppilaitoksen opetussuunnitelmassa olevien opintojaksojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon aikataulutus sekä oppilaitoksen että hankkeen näkökulmasta.
Suunniteltaessa yhteistyötä oppilaitoksen ja hankkeen tulisi käydä vuoropuhelua siitä, missä kohdissa yhteistyö on mahdollista ja järkevää toteuttaa. Yhteistyön hankaluutena saattaa olla oppilaitoksen ja hankkeen eritahtisuus. Oppilaitoksessa voi olla haasteellista reagoida ja toteuttaa nopeasti hankkeessa ilmeneviä yhteistyömahdollisuuksia. Oppilaitoksen näkökulmasta suunnittelu tulisi useissa tapauksissa aloittaa jo edellisenä lukukautena, jotta opetus olisi mahdollista toteuttaa seuraavan lukukauden aikana. Lisäksi tulee huomioida, että opintojakson sisältö ja tavoitteet yhdistyvät luontevasti hankkeen toimintaan ja toimintaympäristöön.
LAB ja yhteistyö Sampo ammattiopiston kanssa
Ammattikorkeakoulut linjaavat paitsi koulutusta koskevat strategiansa, myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittämiskohteet ja tavoitteet. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön TKI-toiminnan yhtenä tavoitteena on edistää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti. Tärkeä osa tätä kokonaisuutta on osallisuuden ja turvallisen arjen edistäminen. Hyvinvoinnin tilat -hanke kuuluu tähän kehittämisen ”keihäänkärkeen”, hankkeen tavoitteenahan on lisätä ihmisten sosiaalista osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä.
LABin kehittämiskohteena Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa on moniammatillisen, avoimen oppimisympäristön kehittäminen sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikan, arjen olohuoneen, luominen Lappeenrannan läntiseen kaupunginosaan, Sammonlahteeen. Arjen olohuone Sopen kehittämistyössä tärkeänä osana on ollut paikallinen oppilaitosyhteistyö alueen muiden oppilaitosten kanssa.
Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa tehtiin oppilaitosyhteistyötä LAB-ammattikorkeakoulun ja Sampo-ammattiopiston kesken. Sampo ammattiopisto kuuluu Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymään, jonka jäseniä ovat Etelä-Karjalan kunnat. Sampo ammattiopisto järjestää ammatillista koulutusta aikuisille ja nuorille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Se on mukana monissa erilaisissa hankkeissa kehittämässä koulutusta ja erilaista toimintaa maakunnassa. Siksi Sampo ammattiopisto oli luonnollinen yhteistyökumppani myös Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa. Yhteistyö alkoi siitä, että LAB-ammattikorkeakoulun tiimi lähetti yhteistyökutsun Sampo ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan lehtoreille ja he vastasivat kutsuun myöntävästi. Heitä oli mutkatonta lähestyä aikaisemman yhteistyön takia.
Oppilaitosyhteistö on verkostotoimintaa. Verkostossa työskentelevien henkilökohtaiset suhteet ovat erittäin merkityksellisiä ja tärkeitä koko hanketyön ajan. Jokainen on jonkin verkoston “jäsen” ja asiantuntija omalla alallaan. On tärkeää hyödyntää erilaisten osaajien ammattitaitoa ja näin saada työskentelyä rikkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Hyvän verkoston ja verkostomaisen työotteen ansiosta voidaan löytää hanketta eteenpäin vieviä ja kehittäviä avainhenkilöitä. Nämä henkilöt ovat tärkeitä toiminnan moottoreita, ideoiden käynnistäjiä. Tieto vaihtuu verkostojen välityksellä.
Jos aattelee, mitä tahansa verkostoa nii näinhän se on, että kyllä ne henkilökohtaset suhteet on ne hirveen tärkeet, joiden kautta asioit paljon käynnistyy.
(Annalan haastattelu)
Kahden oppilaitoksen yhteissuunnittelussa tulee huomioida aikatauluihin liittyvät haasteet ja resurssit. Aina kaikki eivät pääse yhteistapaamisiin, mutta pitää luottaa siihen, asiat hoituvat ja kaikki sitoutuvat oman tehtävänsä hoitamiseen ja toiminta etenee tavoitteiden mukaisesti.LABin ja Sampon tapaamisissa kiteytyi nopeasti näkemys siitä, miten Sammonlahden Arjen olohuoneen, Sopen, kehitystyötä lähdettiin yhdessä toteuttamaan. Molemmat oppilaitokset näkivät Hyvinvoinnin tilat -hankkeen mahdollisuutena kehittää omaa opetusta, kokeilla jotain uutta ja erityisesti edistää opiskelijoiden työelämäoppimista aidossa, autenttisessa oppimisympäristössä.
Yhteistyön alussa on tärkeää kuunnella kaikkien osapuolten toiveita, ajatuksia ja ideoita. Jaettujen ajatusten pohjalta oli hyvä luoda kehittämistyön tavoitteet, suunnitelma ja toteutus. Sampo ammattiopiston kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena syntyivät hyvinvointityöpajat, joita järjestettiin syksyn 2019 aikana Sopessa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien Aspa-koti Virnassa. Ensimmäisissä hyvinvointityöpajoissa teemana oli nimensä mukaisesti hyvinvointi. Työpajoissa käsiteltiin terveelliseen elämän kulmakiviä ja pohdittiin, millä kaikilla tavoin jokainen voi edistää terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista tavallisessa arjessa. Työpajojen aiheina olivat esimerkiksi riittävä uni ja lepo, liikunta ja terveellinen ruokavalio. Aspa-koti Virnassa pidetyssä työpajassa valmistettiin yhdessä terveellinen ja maistuva välipala. Hyvinvointityöpajoissa oli mahdollisuus päästä erilaisiin terveysmittauksiin, kuten verenpaineen, hemoglobiinin, verensokerin ja käden puristusvoiman mittauksiin. Työpajoissa oli mahdollista osallistua myös erilaisiin luoviin toimintoihin ja kokeilla erilaisia kädentaitoja askarrellen, piirtäen ja maalaten tai vaikka pelaten. Opiskelijat ja osallistujat pitivät hyvinvointityöpajoista, ja niistä tuli osallistujilta erityisen hyvää palautetta.
Hyvinvointityöpajat jatkuivat hyvinvoinnin torstai -tapahtumilla. Esimerkiksi marras–joulukuussa 2019 järjestettiin musiikkikahvilatoimintaa. Musiikkikahvilassa kuunneltiin musiikkia osallistujien toiveiden mukaan, ja kahviteltiin ja vietettiin aikaa yhdessä. Musiikki avasi opiskelijoille oivan väylän keskustella osallistujien kanssa erilaisista asioista. Keskustelujen luonne määräytyi kuitenkin aina osallistujien mukaan ja jokainen osallistuja sai osallistua juuri sen verran yhteiseen keskusteluun kuin halusi. Musiikkikahvilan yhteydessä opiskelijat tarjosivat osallistujille työ- ja toimintakykyä rakentavaa toimintaa, kuten tietovisailuja ja käsillä tekemistä.
Sampo ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat, jotka olivat mielenterveys- ja päihdehoitotyön suuntaavissa opinnoissa, vastasivat hyvinvointipajojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hyvinvointityöpajatoiminta oli osa heidän opetussuunnitelmansa mukaisia opintoja. Työpajatoiminnan tavoitteena oli avata sitä, millaisin toimin voidaan edistää hyvinvoinnin ja elämän perusedellytysten sekä osallisuuden mahdollisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osalta ja samalla jäsentää toiminnallisesti mm. sosiaalisesti kestävän kehityksen käsitettä. Työpajatoiminta mahdollisti opiskelijoille erilaisten ihmisten kohtaamisia sekä vuorovaikutuksellisten sekä käden taitojen oppimista ja vahvistamista. Ryhmän ohjaamisen teoria osaaminen sai vahvistusta oikeassa ja aidossa ympäristössä Sopen hyvinvointityöpajatoimintaan osallistuvien ansiosta.
Digineuvontaa yhdistetyllä osaamisella
Etelä-Karjalan kansalaisopisto eli EKKO on mahdollisuuksien tarjoaja elinikäiseen, omaehtoiseen oppimiseen sekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen Lappeenrannassa. Oppilaitosyhteistyöhön EKKON kanssa päädyttiin yhteisen intressin kautta, kun LAB ja EKKO oppilaitokset halusivat kehittää kansalaisten digitaitoja ja matalan kynnyksen digineuvontaa Etelä-Karjalassa. Oppilaitokset laativat ketterästi yhteisen suunnitelman siitä, millä periaatteilla digineuvontaa toteutettiin.
Digineuvontapiste käynnistettiin Arjen olohuone Sopessa syksyllä 2018. Alueen asukkaat saattoivat tulla digineuvontapisteelle oppimaan oman digilaitteen käyttöön ja toimintaan liittyviä kokonaisuuksia. Digineuvontaan pyydettiin varaamaan aika ennakkoon, ja siten pystyttiin antamaan osallistujille henkilökohtaisesti räätälöityä ohjausta heidän tarpeensa mukaisesti. EKKO vastasi asiantuntijaosaamisesta digineuvontapisteellä. Tietotekniikan opettaja oli digipisteen vastuuvetäjä, ja hänen parinaan neuvomassa oli LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelija.
Digipisteellä toimiminen oli LAB:in opiskelijalle opetussuunnitelman mukaisia vapaasti valittavia opintoja. Digiohjauksesta kiinnostuneita opiskelijoita varten laadittiin rekrytointikirje ja heille järjestettiin EKKOn toimesta perehdytys digipisteellä työskentelyyn. Digipisteelle valikoitunut opiskelija koki työskentelyn digipisteellä mielekkääksi.
LAB:in opiskelijat pitivät digipisteellä toimimista hyvänä kokemuksena :
”Oli todella kiva huomata, että osaa ohjata asiakkaita muissakin asioissa kuin ainoastaan terveyteen liittyvissä. Osaa ottaa huomioon asiakkaan ja tietää mitä se ohjaus vaatii ja yllättävän hyvin meni.”
”Miulla oli yksi asiakas kerrallaan, johon perehdyin. Se oli hyvä ratkaisu, sai kunnolla opastaa ja ei ollut kiire.”
”Että pystyin joustavasti tekemään näitä opintoja ja valitsemaan digiohjauksen, sopii aikuisopiskelijalle, ehkä tätä voisi olla enemmän.”
”Paras palaute oli se, kun asiakkaat kiittelivät.”
Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa mukana olleet LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat pitivät hanketta muutenkin mukavana oppimisympäristönä. He kokivat voivansa kehittää omaa ammatillista osaamistaan käytännönläheisesti hankkeen työpajoissa. Yhteistyö, yhdessä tekeminen ja luova kokeilukulttuuri ovat innostaneet ja antaneet uusia oppimiskokemuksia osallistuville opettajille. Kaikki osallistuivat, oppivat uutta ja sekoittuivat sosiaalisesti – kaikkea sopivassa suhteessa.
On myös tärkeää muistaa, että erilaisten yhteistöiden ja kehittämistehtävien tiimellyksessä eivät unohdu ne, ketkä oppilaitosyhteistyön keskiössä ovat, eli opiskelijat. Erilaiset yhteistyökuviot hankkeiden, työpaikkojen ja yritysten kanssa tarjoavat opiskelijoille ikkunoita työelämään ja erilaisiin paikkoihin, missä toimia ja tehdä työtä myös tulevaisuudessa, valmistumisen jälkeen. Opintojen aikana voi olla vaikeaa hahmottaa sitä, miten erilaisia ammatteja ja tehtävänkuvia samankin ammattinimikkeen alla voi olla, ja erilaisten oppilaitosyhteistöiden kautta kosketuspinta työelämään ja omaan ammattiryhmään laajenee. Myös käsitys työelämästä, siellä tarvittavista taidoista, omista vahvuuksista ja myös niistä kohdista, joita täytyy vielä harjoittaa, vahvistuu.
Oppilaitosyhteistyötä ei tehdä vaan sen takia että itse hyödytään. Pidetään myös oikeasti opiskelijoiden näkökulma mukana. Opiskelijat eivät ole vain työvoimaa. Se paikka on oppimisympäristö sillä hetkellä niille ihmisille, ja heidän pitää sieltä saada se hyöty mitä varten he ovat sinne tulleet. Etät he ei oo siellä vaan keittämäs kahvii, vaan he ovat siellä opettelemassa sitä, miten töissä ollaan.
(Annalan haastattelu)
Tekemällä oppiminen merkittävä oppimisen muoto ammattikorkeakouluissa (Auvinen ym. 2007). Hankkeessa toteutuva oppilaitosyhteistyö edistää opiskelijoiden tehokasta oppimista aidoissa oppimisympäristöissä muuta myös opettajan ammatillista kehittymistä. Sosiaali- ja terveysalan opettajan näkökulmasta vaatii aina rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kokeilla uusia tapoja toteuttaa opetusta.
Opettajat kokivat saavansa omaan työhönsä lisää työkaluja ja menetelmiä oppilaitosyhteistyön kautta. Eräs hankkeessa mukana ollut opettaja totesi, että ”kun on useampi ihminen, se rikastuttaa toimintaa ja sitten sitä saatetaan tulla luoneeks jotain ihan uutta”. Tämä onkin yksi keskeinen oppilaitosyhteistyön tavoite: luoda yhdessä jotain sellaista, jota yksin ei osaisi tai huomaisi koulujen kiireisessä arjessa lähteä kehittämään. Moni opettaja kuitenkin kaipaa välillä uusia tapoja ja menetelmiä omaan työhönsä. Kollegiaalinen tuki, kokemusten ja ideoiden vaihtaminen olikin oppilaitosyhteistyön kiitettyä antia. Yhteistyö nähtiin myös hyvänä vuoropuheluna erilaisten oppilaitosten välillä.
Hanketoimijat pohtivat myös oppilaitosyhteistyön tarkoitusta: sitä, mitä yhteistyöllä tavoitellaan ja miten erilaiset yhteistyön muodot rikastuttavat sekä opiskelijoiden opintoja, oppilaitoksen arkea kuin yhteistyökumppaneiden työkenttää. Parhaimmillaan oppilaitosyhteistyö on kaikkia hyödyttävää yhteiskehittämistä. Opiskelijat pääsevät osaksi aitoa työkenttää ja työpaikoille tulee tuulahdus uutta, tuoretta tietoa ja asennetta.
Just niitä uusia näkökulmia ja freesejä ajatuksia … on myös kiva kun tulee sellasia nuoria, jotka pitää vielä kaiken mahdollisena, eikä oo sellasia et ei toi kyllä varmaan tuu onnistuu. Siitä saa itselle hirveästi sellasta tekemisen meininkiä ja hyvää fiilistä.
(Seinäjoen haastattelu)
Yhteistyötä musiikin parissa
Heti hankkeen alussa rakennettiin Metropolian musiikin koulutusohjelman ja hankkeen välistä yhteistyötä, sillä yhteistyölle oli yhteisen hankkeen lisäksi erinomaiset maantieteelliset edellytykset: Annalan huvila sijaitsee Hämeentien varressa vain muutaman sadan metrin päässä Metropolian musiikin toimipisteestä. Yhteistyön aluksi Annalan tuottaja esitteli Hyvinvoinnin tilat -hanketta ja Annalan huvilan toimintaa Metropolian musiikin koulutusohjelman opiskelijoille. Tilaisuudessa opiskelijat ideoivat pienissä ryhmissä tapahtumia ja työpajoja, joita Annalan huvilalla voitaisiin hankkeen aikana toteuttaa ja parhaimmillaan myös juurruttaa osaksi Annalan huvilan toimintaa. Annalan tuottaja keräsi, ryhmitteli ja kommentoi opiskelijoiden ideat alla olevan kuvan taulukoiksi.
Metropolian opiskelijoiden ideoita Annalan huvilaan
Ideapaja 16.3.2018 Metropoliassa
Ehdotus
Toteuttamismahdollisuudet, lisäehdotukset
Ajankohta, toistuvuus
”Kahvia, pullaa ja humppaa”
Työnimi niin houkutteleva, että sen kuin toteuttamaan konseptia.
Kokeillaan alkukesästä, jos menestys, järjestetään uudelleen
Lavatanssit
Ehdottomasti toteutettava idea. Sulautuuko yllä mainitun kanssa, vai onko oma tapahtumansa?
Kesä, toistuva, esim. kuukausittain? Viikottain?
Elävää musiikkia kahvilaan kesäisin
Jes! Vapaat kädet teille ja kehittäkää vain ideaa eteenpäin ja ehdottakaa tarkempia ohjelmanumeroita. Musiikkia kesäisin myös ulos ja terassille.
Kahvilan aukioloaikoina (selviää myöhemmin)
Kahvilamusiikkia sisälle ja ulos
Ehdottakaa tarkempia ohjelmanumeroita. Mahdollisuus keikoille myös yksityistilaisuuksissa! Kaikenlainen tunnelmaan sopiva musiikki on todella tervetullutta. Etenkin kesäisin terassilla olisi erittäin ihanaa saada livesoittoa. Tämä myös houkuttelisi ihmisiä paikalle.
Matalan kynnyksen esiintymistila
Esitykset, keikat ja tapahtumat: lähes valmiita ideoita, sen kuin suunnittelemaan toteutusta
Ehdotus
Toteuttamismahdollisuudet, lisäehdotukset
Ajankohta, toistuvuus
Kesäfestivaalit
Festivaalit ideana hyvä, vaatii toki paljon suunnittelua millaisella konseptilla, ohjelmalla, kohderyhmällä jne. toteutetaan. Voidaan myös miettiä tämänkaltaisen tapahtuman toteutus esim. Arabian katufestivaalien yhteyteen (tänä vuonna 2018 festarit pidetään 19.5.)
Kerran kesässä, loppukesästä? Tai järjestetään synkkänä syksynä?
Juhlat, pihajuhlat
Kyllä! Vaatii vielä idean kehittelyä esim. sisällön ja toiminnan suhteen.
Kerran kesällä?
Pikkufestarit, minifestarit: lyhyitä musiikkiesityksiä trubana, duona, isommalla kokoonpanolla
Valoinstallaatio, jonka yhteydessä muusikot pääsevät säveltämään
Kuulostaa hienolta, tarvitaan lisätietoa mistä tarkalleen ottaen kysymys?
Makkaran paistoa ja avoimet jamit (Markus soittaa)
(Yhteisen) ruoan valmistus + ohjelmalliset musatapahtumat joo. Selvitellään millainen konsepti voisi toimia. Nuotion tai grillin laittaminen ulos täytyy selvittää. Lisäksi kahvilan painopiste on eettisissä, ekologisissa ja ympäristöystävällisissä tuotteissa ja toiminnassa, joten makkaran kohdalla kysymys olisi luultavasti soijanakista.
Kesällä, syksyllä.
Esitykset, keikat ja tapahtumat: idea vaatii hieman lisää tarkennusta, mutta lähtökohtaisesta mahdollisia toteutettaviksi
Opiskelijat kehittivät myöhemmin edelleen taulukon ideoita. Heitä pyydettiin toteutuksen suunnittelun lisäksi arvioimaan ohjauksen tarvetta, tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavaa aikaresurssia sekä sitä, miten toiminta ja sen suunnittelu tapahtuisi siten, että se tuottaisi hyvinvointia myös tekijöilleen. Syntyneiden suunnitelmien pohjalta luotiin opintojakso, jolla opiskelijoiden suunnitelmia voisi toteuttaa.
Opintojakson sisältö – hankkeen osallistujille tarjottava tapahtuma – oli ohjaavien opettajien taholta sekä sisällöllisesti että aikataulullisesti suunniteltu siten, että se sopi myös Annalan huvilan aikatauluun. Työpajaan sisällytettiin käytännön toiminnan järjestämisen lisäksi teoriatietoa mm. vuorovaikutuksen ja ryhmänohjausten rakentamiseen sosiaalipedagogisin keinoin.
Elämyksellisen tapahtumatyöpajan lisäksi toteutettiin Annalassa hankkeen aikana kymmeniä muita esiintymisiä, musiikkitapahtumia ja työpajoja hankkeen aikana. Kaikki järjestelyt Annalan vapaasti yleisölle auki olevassa tilassa vaativat lisäaikaa ja panostusta niin oppilaitoksen kuin Annalan taholta. Suunnittelua ja toteutusta haastaa helposti Annalassa oleva muu toiminta.
Yhtenä huomiona voi myös todeta, että oppilaitoksen ja Annalan tilan yhteyshenkilöiden vaihdokset tai poisjäännit voivat hiivuttaa ainakin hetkellisesti vauhdilla alkanutta yhteistyötä. Mutta kun ajankohta, kysyntä ja tarve osuvat kohdalleen, voi myös tapahtua iloinen kohtaamisen ihme, jossa tapahtumia ja työpajoja järjestyy melkein itsestään. Tässäkin hankkeessa löytyi musiikille oma uomansa edistää ihmisten hyvinvointia ja jaksamista.
Yhteistyö kannattaa
Oppilaitosyhteistyö on vahvasti mukana niin työelämässä kuin hankkeissa ja projekteissa. Uudet koulutuksessa olevat osaajat ovat tärkeä osa tulevaisuuden rakentamista. Verkostoituminen oppilaitosten kanssa tuo hankkeelle lisää osaamista ja osaajia ja mahdollistaa monia asioita, joita hanke ei ehkä yksin pystyisi toteuttamaan. Myös opiskelijat saavat hienon mahdollisuuden tuoda esiin oman alansa osaamista.Yhteistyö eri alojen oppilaitosten kanssa tuotti Hyvinvoinnin tiloille konkreettista apua ja osaamista. Myös tulevien Hyvinvoinnin tilojen kannattaa itse olla aktiivisia ja valita tilaan yhteistyökumppaneikseen muutama alueen oppilaitos.
